Joulun tunnelma hiipii kotiin...

Perjantaina aamulla ajoin työpaikan parkkipaikalla niin huomasin jonkun jättäneen pihalle sydämellisen jäljen. Mikä sen parempi päivän aloitus. Heti työpäivän jälkeen kiirehdin kotiin ja vaatteen vaihto. Auton nokka kohti Hankasalmen kirkkoa ja Tarja Turusen joulukonserttia. Kuuden aikoihin kirkon pihaa jo kiemurteli melkoinen jono. Konsertissa oli melkoinen valoshow ja Tarja lauloi kauniisti. Pientä miinusta suomen kielen ääntämyksestä, sanavirheistä ja mökit nukkuu lumiset -laulusta jäi uupumaan kokonainen säkeistö. Haruksen säestykset ja väliesitykset olivat erilaisia, mutta oikein taidokkaita. Mukavan erilainen joulukonsertti.

 

 

Viikonlopun aikaan tehtiin havutöitä. Kuusien lisäksi teimme tänäkin vuonna havupukin. Minusta se on niin suloinen. Vanhat luistimet pääsivät vintiltä tuulettumaan ulos. Mikä parasta saatiin lunta. Voi kun se pysyisi vielä maassa jouluun saakka.

Nyt ne tipahtelee postilaatikkoon... Joulukortit!

Omat joulukortit on kirjoitettu, kuorissa ja lähetetty maailmalle ilahduttamaan saajiaan. Itse ainakin ilahdun kaikista korteista. Meillä on tapana yhdessä illalla katsoa postissa tulleet joulukortit ja arvaamaan kuka ne on lähettänyt. Jokainen kortti saa huomionsa ja samalla tuo tullessaan sen joulunodotuksen ilon. Kaupoissa ja myyjäisissä myydään ihania kortteja. Mutta mukavinta on saada itsetehty kortti. Lasten tekemät kortit ovat hellyyttäviä. Toisaalta vanhuuttaan vapisevan käden teksti tuo korttiin arvokkuutta ja kunnioitusta.

Kirjoitan myös joulukirjeen sähköpostitse niille sukulaisille ja ystäville, jotka asuvat kaukana tai joiden kanssa ei olla vuoteen nähty. Siihen tulee kerrottua vuoden tärkeimmät kuulumiset. Ilokseni saan usein niihin myös vastauksen. Olen myös huomannut, että kun laittaa rehellisiä kirjeitä niin saa myös rehellisiä vastauksia. Niinhän se on ettei elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta myös piikkisiä varsia.

Itsenäisyyspäivän viettoa

Onnea Suomi 97-vuotta! Hienoa oli taas kerran katsella linnanjuhlia. Tänä vuonna kaikki olivat pukeutuneet kauniisti eikä mitään ihan kamalia tyylimokia ollutkaan. Pitkät helmat ja laahukset tuottavat aina ongelmia. Minusta linnan valloittavin vieras oli Mikkeliläinen 102-vuotias Hannes Hynönen sotaveteraani. Hän oli niin pirteä ja iloinen.

Meillä päivä vietettiin rennosti joulukortteja kirjoitellen. Tänä vuonna mieheni on suunnitellut joulukortit. Mutta kuoret ja jouluntoivotukset kirjoiteltiin yhdessä. Kahville teimme Churroja. Minusta niissä on mukava jouluinen maku; kanelia ja appelsiiniä. Linnanjuhlien aikaan naposteltiin katkarapuleipiä, karpaloleivoksia sekä valkosuklaa tryffeleitä.

Sininen ja valkoinen värit ovat vapauden. Onneksi saan olla suomalainen.

Kaikki on huiskin haiskin...

Mikä siinä on, että minun joulun valmistelu on aina melkoisen sotkuista puuhaa. Keskeneräisiä töitä löytyy joka huoneesta. Askarteluhuoneen tavarat vyöryvät kaikkialle. Vaikka olen muuttanut vierashuoneen askarteluhuoneeksi toivoen että kaikki epämääräinen rompe pysyisi siellä. Huone onkin nimetty katastrofihuoneenksi, koska siellä on tapahtunut luovuusräjähdys. Mutta ennen joulua tilanne vaan räjähtää käsiin. Ideoita hyppii silmille niin netistä kuin lehdistäkin. Täytyy kokeilla kaikenlaisia askartelujuttuja kotiin ja töihin. Joululahjoihinkin haluaisin jotain omatekoista edes koristeen verran. Kaikenlaisia kokeiluja on tehty. Ainakin aloituksia on kiitettävästi.Toivottavasti jotakin tulostakin olisi tulossa.

Plääh ja puuh! Kaiken kaaoksen keskellä kuitenkin pyyhkäisen pöydän puhtaaksi. Laitan joululevyn soimaan ja teen voitaikinasta joulutorttuja ja lämmitän glögin. Pala joulua on valmis.

Luukullinen lunta

Joulukalenterin luukut avautuvat. On Liikkuvaa, raaputettavaa ja suklaista joulukalenteria. Itsekin olen ahkeroinut useampaan kummilapsen kalenteriin tarinoita Korvatunturilta. Joulu tuleekin luukku kerrallaan yllätyksiä tulvillaan. Kuitenkin itse toivoisin edes muutamasta luukusta tupruttavan lunta jouluksi. Vaikka pukki pääseekin lumettomassa maassa kulkemaan. Niin jotenkin ne jouluvalotkin pihamaalla näyttävät paremmilta, kun maa on valkoinen. Luonto toimii yhtenä suurena koristeena. Katsotaan toteutuuko toiveeni.

 

 

vanhojen joulujen ja tulevaisuuden joulun haamut

Neljä vuotta sitten valmistauduin jouluun sytostaattihoitojen ohella. Muistan kuinka minua harmitti etten päässyt joulukonsertteihin tai kauneimpiin joululauluihin. Tuntui pahalta, kun en nähnyt töissä lasten jouluhössötystä ja jännitystä. Joulumieli ei millään meinannut saavuttaa jouluhörhöä. Vaikka aikaa oli laitella joulukoristeita ja tehdä pieniä valmisteluja niin joulu ei meinannut tulla sydämeen saakka. Mutta kun jouluaatto lopulta saapui ja jouluruoat tuoksuivat mummolassa ja lasten jännitys levisi koko taloon. Huomasin, että tulee se joulu kuitenkin. Jännitti se joulupukin tulo yhtä paljon kuin aiemmin.

Kaksi vuotta sitten jouduin autokolariin marraskuussa. Taas meni elämä vähäksi aikaa sekaisin, kun jalka meni poikki. Toki nyt pääsin joulukonsertteihin ja myyjäisiin. Niitä katselinkin ihan eri kulmasta kuin aiemmin. Nimittäin aluksi käytin pyörätuolia apuna liikkuessani ruuhkaisissa paikoissa. Joulun valmistelu olikin normaalia hankalampaa, kun kädet olivat sauvoissa ja jalkaa ei pystynyt varaamaan maahan ollenkaan. Silloinkin joulufiilis saapui pieninä paloina; joulukorteissa, glöginä ja piparina ja tonttujen kuiskeena.

Varmaan arvaatkin tulevan joulun haamun. Syöpäläiset palasivat kiusaamaan jouluani. Tulevaisuutta tehdään hetki kerrallaan. Jouluilo tuleekin pienistä asioista ja tontuntöistä. Nyt jo tiedän, että kyllä se joulu sieltä saapuu jaksoinpa sitä laittaa suuresti tai pienesti. Minä tiedän mitä minä pukilta toivon, tiedätkö sinä?

Joululehtiä ja hyväntekeväisyyttä

Taas on aika kun joululehdet rupeavat ilmestymään kaupanhyllyille ja postilaatikkoon. Monien mielestä aivan liian aikaisin, mutta jos aiot tehdä itse koristeita ja kortteja sekä vaikkapa adventtikalenterin niin nyt on aika toimia. Olen ikuinen uusien tai vaikka vanhojen jo unohtuneiden ideoiden poimija.

Tänä vuonna hyväntekeväisyyttä voi tehdä joulukorteilla. Itse osallistun Taikalehden ja SPRn ystäväpalvelun hyvän mielen joulukorttikampanjaan. Jossa tehdään joulukortteja ilahduttamaan yksinäisiä vanhuksia ja muiden yksinäisten ihmisten joulua. Joulukortit tulisi lähettää viimeistään 29.10.14 tai Helsingin kädentaitomessuille  6. -9.11.14 voi myös tuoda.

Ihana lehti taas myy joulukortteja uuden lastensairaalan hyväksi Tampereen Suomen Kädentaidotmessuilla 14 -16.11.14. Keräykseen osallistut lähettämällä joulukortit/ onnittelukortit sekä niihin sopivat kuoret Inspia oy:n.

Taikalehdestä ajattelin tehdä sekä maitopurkkilyhtyjä että virkattuja sydämiä. Lehdessä oli myös kauniita luonnonmateriaaleista tehtyjä koristeita. Muista kuitenkin että oksat ja sammalet eivät kuulu jokamiehen oikeuksiin, joten kysy aina lupa ennen kuin keräät.

Ihanalehdestä ajattelin kokeilla kultalyhtyjä maitopurkeista sekä himmelin tekoa ehkä...ainakin se näyttäisi kauniilta. lehdessä on myös mukavia ja yksinkertaisia ohjeita myös lapsille.

Simply Homemade -lehdessä oli hauska idea tehdä joulukalenteri muffinivuoasta. myös kangassuikalekranssi näyttää hauskalle.

Uusimmasta Novitasta löytyy ohje virkattuihin ja huovutettuihin tötteröihin, joista voi rakentaa joulukalenterin. Huovutettuna löytyy myös palloja ja sydämiä sekä neulottu joulusukka.